Käväisin tänään mummollani, joka ensi töikseen kysyi, onkos lapsi tällä kertaa alasti vaunuissa. Olin hieman ihmeissäni, mutta vastasin naurahtaen, että no ei toki, vaikkei kyllä paljoa puutu. Mummo siihen, että ”Niin, kun se on aina niin vähillä vaatteilla. Kaisakin (=tätini, nimi muutettu) sanoi, että kyllä se Ninni pitää sitä lasta aina niin vähillä vaatteilla. Kimmon (=serkku, nimi muutettu) akkakin pitää aina sillä pojalla lakkia päässä, tai ainakin piti, tai en minä tiedä kun en ole nähnyt, enkä tiedä miksi. Mutta kun tyttö on aina niin vähillä vaatteilla.”

Minä katsoin mummua suu auki. Hei haloo, tällaisella ilmalla (auringossa lämpöasteita liki 30, vaunuissa varmasti vieläkin enemmän) ei tosiaankaan tarvitse vaatettaa lasta siten, kuin oltaisiin Siperiaan menossa. Kylmemmillä keleillä vaatetus on tietysti asia erikseen, ja silloin minä olen kyllä tyttöä ihan asianmukaisesti pukenutkin.
”Niin niin, mutta kun Kaisa sanoi, että sinä pidät sitä aina niin vähillä vaatteilla. Ja minä kyllä eilenkin katsoin ihan samaa. Eihän sillä ollut päällä kuin ohut hattu, mekko ja vaippa.”
Mummo kiltti, tuolla ulkona on kuuma. Ihan oikeasti. Käy siellä ulkona.
”Ei, kyllä sille pitää pukea tarpeeksi päälle.”
No mutta minähän puen. Lapsi suorastaan ui hiessä jo nyt, vaikkei vaatteita ole eilistä enempää.
”Eei… Kyllä sinä puet sille liian vähän päälle.” Ja niin edelleen. Kunnes minä sain tarpeekseni, ja sanoin olevani kiireinen, ja lähteväni syömään.
Pihalle päästyäni kirosin mielessäni Kaisat, mummot ja kaikki muutkin alimpaan helv… no, sinne niin. Tuntui nimittäin taas hieman siltä, että minun lapsenhoitotaitojani kyseenalaistettiin – ja etenkin ymmärrystä ko. asian suhteen. En tiedä, onko Kimmon poika vaihtolämpöinen vai mitä, mutta minun tyttäreni kohdalla ei ainakaan ole syytä lisätä vaatteita sitä tahtia, kuin ilman lämpökin nousee.
Vai olisiko kenties hyvä vaatettaa tyttö minkkiturkkiin kolmenkymmenen asteen helteessä ja saada näin lämpöhalvaus aikaiseksi, jotta kenellekään sukulaiselle ei tulisi mieleen, että kolmenkymmenen asteen lämmössä vaunuihin pakattuna saattaa vaikka palella.
Luultavasti kiihdyn nyt turhan paljon moisesta pikkuasiasta, mutta fakta vain sattuu olemaan se, että tällainen ei todellakaan ole mitenkään mieltäylentävää eikä muutenkaan mukavaa. Kai jokainen äiti nyt osaa katsoa, paljonko lapselleen laittaa päälle – äitihän sen lapsensa kanssa asuu ja elää, toisin kuin Kaisat, Kimmot tai ketkään muutkaan. Ainakin yleensä…
Huh, jopas helpotti.