Mukava-Jukka (tästä lähtien MJ) bongattu taas. Itse asiassa kävimme kahvilla, ihan tarkoituksella. Siellä juteltuamme lähdimme kävelylle, ja kävelimmekin sujuvasti MJ:n kotiin, jossa kahvittelimme lisää. Tiedän, eihän sitä saisi kenenkään ventovieraiden asuntoihin mennä, mutta kun MJ ei tunnu yhtään ventovieraalta. Sitä paitsi sillä on itselläänkin lapsi, ja se ”tuli mainiosti juttuun” minunkin lapseni kanssa, mikäli tällainen ilmaisu nyt voidaan hyväksyä, kun on puhe vauvaiässä olevasta tytöstä.

Mutta ihan totta… meillä oli mukavaa. Ja ihan totta; MJ tosiaan ”tuli toimeen” tytön kanssa aivan loistavasti. Kanssakäyminen oli sivustaseuraajan mielestä todella luontevaa, eikä tyttökään näyttänyt yhtään panevan pahakseen MJ:n sulavia otteita, joihin sisältyi muun muassa kutittelua, juttelua, pehmohelistimellä leikkimistä sekä sellaisten vitsien kertomista, että ne naurattivat minuakin.
Sitä paitsi MJ keitti hyvää kahvia. Minä tosin rohmusin siltä viimeisen maitotipan, mutta MJ ei ollut siitä millänsäkään. Yritin kyllä kovasti sanoa, ettei sitä maitoa välttämättä tarvitse, mutta sen mielestä minun oli ehdottomasti saatava maitotilkkani, mikäli kerran maitoa yleensäkin kahvissani käytän. Minua nauratti, enkä jaksanut inttää vastaan.
Keskustelu MJ:n kanssa oli… mukavaa. Keskustelimme eri aiheista, kuten työstä, lapsista, elämästä yleensä, rahanahneista lastentarvikkeiden myyjistä, matkailusta, asunnoista, tietokoneista, jääkiekosta, musiikista, huonekaluista, Halpa Hallin omistajasta, sekä siitä, miksi kaupat myyvät tuotteita joiden päivämäärät ovat menneet jo umpeen. Lopuksi tietysti siitäkin, mitä jatkossa olisi suotavaa tapahtua, ja mitä seuraavaksi tapahtuu. (Seuraavaksi tapahtuu sitä, että tapaamme jälleen, mutta vasta ylihuomenna.)
MJ oli (en millään voi sanoa sitä sanaa taas, tiedättehän, sitä m:llä alkavaa) hyvää seuraa, hyvä keskustelija, hyvä kuuntelija, ymmärtäväinen, ajattelevainen, huomioonottavainen, kohtelias… ja ennen kaikkea oma itsensä. Hänen seurassaan minäkin pystyin olemaan oma itseni, mikä on ehdottoman tärkeää. (Olin näet jännittänyt MJ:n virallista tapaamista aivan vietävästi.)
Ulkonäöllisestikin MJ vastaa kyllä täysin minun ihannetyyppiäni.
Tulos on siis se, että mukavaksi esittäytynyt henkilö on mielestäni entistäkin mukavampi, ja minulla on pitkästä aikaa mukavaa.