Juhannuksena meitä odottaa Lapin reissu. Tarkoitus oli aluksi myös ajaa Norjan kautta, mutta ongelmaksi muodostuu Tikkujalka. Sitä kun ei saisi lain mukaan kuljettaa Norjaan ja taas takaisin Suomeen, vaan sen olisi välillä oltava karanteenissa useampi viikko. Se ei taas sovi suunnitelmiimme tippaakaan, sillä tarkoitushan on tosiaan ajaa vain yhtä ainutta tien pätkää ja palata sen jälkeen Suomen puolelle.

Isäni kanssa samassa taloyhtiössä asuva rouva oli suositellut tytärtään koiranhoitajaksi, joten ensimmäiseksi koitettiin ottaa selvää kyseisen tyttären Juhannussuunnitelmista. Rouva lupasi kysyä asiaa tyttäreltään, mutta vielä ei ole kuulunut mitään… ja Juhannukseen on viikko aikaa.
Mieleeni tuli myös serkkuni, mutta oikeastaan murskasin haaveeni saman tien. Serkkutyttö on vastikään täyttänyt 18, ja viettää parhaillaan huippuhetkiä Provinssissa. Miksi ihmeessä hän olisi Juhannuksena kotosalla puhumattakaan selvin päin olemisesta?
Muita vaihtoehtoja ei ole. Toisaalta, en minä oikein kenenkään luotakaan niin paljoa, että antaisin Tikkujalan niiden käsiin. Entä, jos sitä ei käytettäisikään määräajoin ulkona? Sen on ehdottomasti päästävä kolme kertaa päivässä pihalle, ja tätä hommaa serkkutyttöni tai kukaan muukaan tuskin kovin mielellään on Juhannuksena tekemässä.
Näyttää siis pahasti siltä, että Norjan reissua ajatellen on mutkia matkassa. Voihan se tietysti olla niinkin, ettei tullissa ole ketään, tai että tullissa annettaisiin meidän matkustaa kyseisellä tienpätkällä koirineen kaikkineen, kun se ei kerran autosta poistu ollenkaan. Tai sitten ei. En tiedä.
Mitä tässä nyt sitten keksisi?